Piia Kristiina

Vuosi on kulunut ihan älyttömän nopeasti, sillä tänään on tasan vuosi siitä, kun sain painaa yo-lakin päähäni! Käsittämätöntä, miten nopeasti aika on mennyt, sillä eilen juhlittiin jo uusia ylioppilaita, joiden joukossa myös siskoni oli.
Koko viime vuosi oli täysin erilainen aikaisemmista vuosista. Se oli ensimmäinen vuosi ilman opiskeluja.  12 vuotta opiskelleena voin kertoa sen aluksi olleen outoa. Vuosi kuitenkin mahdollisti mulle paljon asioita, joita välttämättä ei olisi tullut tehtyä, jos olisin lähtenyt opiskelemaan. Tehtiin mm. ensimmäinen ulkomaanreissu kavereiden kanssa koulun ulkopuolella ja sain kerättyä rahaa säästöön töitä tekemällä. Päivien sisältö oli vaihtelevampaa ja olin pitkästä aikaa täysin stressitön. Sain myös mahdollisuuden hengähtää kaikesta siitä puurtamisesta, mitä opiskellessani tein. Nyt vuosi on kuitenkin ohi ja herää kysymys, että mitä sitten?
Viimeisen puolen vuoden aikana päähäni on aina silloin tällöin herännyt kysymys, entä jos en pääse tänä vuonna kouluun? Ensimmäinen välivuosi oli kuitenkin täysin oma valintani, koska en halunnut lähteä vielä opiskelemaan. Nyt kuitenkin haluaisin. Totta kai tulevat suunnitelmat on mietittänyt lähiaikoina paljon, mutta oon yrittänyt myös lohdutella itseäni sillä, ettei mulla ole mihinkään kiire. Jos koulupaikka ei aukea tänä vuonna on mulla kuitenkin jo suunnitelmia ensi vuodelle. Harvalle kuitenkaan aukeaa koulupaikka ensimmäisellä yrittämällä.
Pääsykokeet on edessä ensi viikolla eikä niitä ennen voi oikein spekuloida tulevaa. Teen kokeessa parhaani ja katson mihin se riittää. Kokeen jälkeen voin vihdoin rentoutua ja nauttia alkavasta kesästä! Niitä tuloksia ehtii sitten myöhemmin murehtimaan tai iloitsemaan.

Eilisen ystävänpäivän kunniaksi järjestin pitkästä aikaa brunssin, jonka parissa kuluikin muutama tunti hyvien ystävien kanssa! Sitä osaa kyllä olla kiitollinen niin hyvistä ja pitäaikaisista ystävistä, mitä mulla on. Viimeisen parin vuoden aikana oon saanut myös uusia ystäviä, joihin en olisi tutustunut ilman mun harrastuksia. Vaikka tänä vuonna varmasti moni lähtee opiskeluiden perässä eri kaupunkeihin, uskon todella, että suhteet ystäviin välimatkasta huolimatta silti säilyy.
Mun ystävänpäivä lähti siis oikein hyvissä merkeissä käyntiin ja jatkui vielä illalla elokuvan parissa, sillä lähdin extempore katsomaan Fifty Shades Darker  -elokuvan. Onneksi lähdinkin, sillä muuten ilta olisi kulunut ilman mitään ohjelmaa, joita aina vapaapäiville oon toivonut.
Tänään olisi luvassa viikon ensimmäinen työvuoro ja loppuviikko kuluu myös työn merkeissä, mutta niin myös penkkareiden, wanhojen ja poikaystävän valan merkeissä. Varmasti siis mukava loppuviikko tiedossa!

Tänään voikin taas iltavuoron jälkeen vaihtaa viikonloppumood päälle ja valmistautua hyvän ystävän 20-vuotissynttäreille! Oon tällä viikolla lukenut oikeastaan vain pääsykokeisiin ja käynyt muutamana päivänä myös töissä, joten kavereiden näkeminen kyllä piristää!
Toivottavasti pystyn jatkossakin päivittelemään edes kerran viikossa tänne kaiken sen lukemisen lomassa, sillä en halua tahdin muuttuvan liian harvaksi. Nyt kuitenkin on aika taas kurkata puhelimen kuviin, sillä viimeksi tällaisen postauksen tein marraskuussa! Vapaapäivän simppeli asu ja kynssissäkin on pitkästä aikaa kynsilakkaa! // Mikä onkaan parasta kuin puhtaat lakanat ja niihin kömpiminen // Tilasin vihdoin Nunucolta aivan ihanat marmorikuoret Löysin vihdoin ja viimein etsimäni karvatakin Gina Tricotilta. Tästä on varmasti ilmojen lämmetessä tulossa asukuvia! // Pääsykoekirjojen välissä oon lukenut myös uusimman Cosmon. Kuvassa vilahtaa myös uusin lisäys koristetyynyihin. // Tänään saapunut laukkulähetys. Laukkujahan ei voi koskaan olla liikaa ja vähän isommalle laukulle olikin jo tarvetta

En oo ennen näyttänyt mun Snapchattejä täällä blogin puolella, joten ajattelin, että nyt olisi sopiva hetki sillekin! Mulla on päiviä, kun laitan todella paljon snäppiä kavereille ja joskus myös mystoryn puolelle, mutta mulla on myös päiviä, jolloin en lähettele snäppejä lähes ollenkaan. Kuitenkin kavereiden ja eri julkkisten storeja tulee katsottua päivittäin ja mielestäni Snapchat on kiva ja erilainen tapa jutella muiden kanssa ja nähdä myös sitä "kiillotonta" arkea. Valitsin postaukseen snäppejä, jotka on kylläkin vielä viime vuoden puolelta, sillä en oo tallennellut tarpeeksi vielä snäppejä tältä vuodelta. Ei anneta sen haitata ja mennään suoraan asiaan.  Mun ihana seura burgereilla ja Ikeassa! // Olin innoissani kun maa muuttui taas valkoiseksi joulun jälkeen Ollaan nähty monesti kavereiden kanssa kahvin äärellä päivittelemässä kuulumisia // Uudenvuodenpäivän laivabuffetin jälkkäribuffet, kelpaisi nytkin! Ajattelin ensin, etten tekisi itse joulukortteja, mutta toisin kävi // Tein poikaystävälle joululahjaksi joulukalenterin, josta paljastui mm. kirja, karkkia ja itse tehdyt villasukat // Paketointiapulainen

Näin vuoden viimeisenä päivänä ajattelin, että olisi mukavaa vähän palata kuluneen vuoden tapahtumiin. Tämä vuosi on ollut ehdottomasti yksi parhaimmista, sillä tänä vuonna on tapahtunut niin paljon hyviä asioita. Valmistuin ylioppilaaksi, kävin kolmesti ulkomailla ystävien kanssa ja nautin välivuoden tuomasta vapaudesta. Oon myös kasvanut ihmisenä, kokenut ennennäkemätöntä stressiä, itkenyt pikkujutuista, nauranut vatsa kippuralla, kokenut kovan menetyksen ja nauttinut elämästä kuin viimeisestä päivästä.
Penkkarit ja kaikki abijutut, sekä WKND-festivaalit ja juhannus ovat myös jääneet erityisesti mieleen vuoden kohokohtina vaikken niistä kuvia postaukseen sisällyttänytkään. Odotan innolla mitä ensi vuosi tuo tullessaan, sillä se on toivottavasti hyvällä tavalla täysin erilainen kuin vuosi 2016. Voin hyvillä mielin jättää tämän vuoden taakseni ja odottaa ensi vuoden tuomia seikkailuja!
Koulujen päätyttyä vietin pari päivää Tallinnassa esitellen kyseistä kaupunkia kaverini kanssa Jenkkivaihtarillemme. Matka oli mukava aloitus kesälle varsinkin kun ilmatkin suosivat meitä!
Vuoden 2016 ensimmäinen reissu tuli tehtyä helmikuussa Rukalle poikaystävän ja perheen kesken. Viikon aikana tuli ulkoiltua koko vuoden edestä ja rentoutua tulevia ylioppilaskirjoituksia varten. Samainen reissu kelpaisi ensi vuodellekin.

Oikein mukavaa sunnuntaita! Mun aamu on lähtenyt käyntiin rennoissa ja mukavissa merkeissä, sillä työt kutsuvat vasta illalla ja voin viettää koko sunnuntaipäivän yökkäreissä Netflixin parissa. Koko perjantaipäivä tosiaan meni jouluostosten parissa ja ostosreissu venyikin lähes yhdeksäntuntiseksi. Eilen olin illan töissä, joten tämän päivän rentoutuminen tuli kyllä kyseeseen. Yllättävän vähän oikeastaan löysin joululahjoja tai mitään muutakaan, mutta itselle tarttui mukaan älyttömän söpöt puputohvelit ja kauan etsitty marmorisuojakuori Iphoneen.
Äiti yllätti mut ja siskon noin viikko sitten aikaisella joululahjalla, nimittän Samsungin tabletilla. Sitä onkin tullut käytettyä niin bloggaamiseen, vlogien katsomiseen ja Netflixiin. Kätevää sanoisin.
Ensi viikolla on luvassa pelkkää iltavuoroa, mutta onhan niissäkin vuoroissa hyvät puolensa. Muita suunnitelmia ei vielä tulevalle viikolle ole, ehkä hyvä välillä niinkin.

Kun tämä alkanut talvi on iskenyt muhun jotenkin paljon kovempaa kuin aikaisemmat, ajattelin pudottaa itseni takaisin maan pinnalle listaamalla talven hyvien puolien lisäksi myös niitä vähän huonompia. Mennään siis itse asiaan!     -Enää ei riitä auton ratin taakse hyppääminen, vaan ikkunat tarvii kiireen keskellä vielä skrapata ja aikaisemmin olisi vielä hyvä muistaa laittaa lohkolämmitinkin päälle. Liukkaat tiet. Sähköiset hiukset, jotka liimautuu kiinni kasvoihin. Hämärä tulee jo kolmen jälkeen. Kun kengät eivät ole riittävän lämpimät, vaan varpaat jäätyvät heti ovesta ulos astuttuasi.  Et voi käyttää revittyjä farkkuja, jos et halua paleltua. Jäätävän kylmä tuuli, joka tuntuu sisuskaluissa asti.     + Joulu-/talvivalojen ripustaminen. Kynttilöiden tunnelmallisuus. Paksut ja lämpimät neuleet. Pipojen ja uuden talvitakin käyttäminen. Lumen tuoma kirkkaus. Kauniin näköinen luonto. Parin viikon päästä alkava pikkujoulukausi. Käpertyminen peiton alle Netflixin pariin.

Löytyykö teiltä samoja plussia ja miinuksia talven suhteen?

Lauantai tuli vietettyä mukavissa merkeissä, nimittäin l love me -messuilla ja illalla vielä Linnanmäen Valokarnevaaleilla. Päivä oli kyllä mukava ja jotain pientä ostettavaakin messuilta löysin. Hyvä kokemus messuista siis jäi ja voisin mennä ensikin vuonna uudestaan. Linnanmäki oli ihanan tunnelmallinen valoloistossa, mutta väenpaljouden vuoksi karnevaaleista ei saanut niin paljoa irti, kuin olisin toivonut. Tästä kerrasta opin sen ettei karnevaaleille kannata mennä ensimmäistä kertaa viimeisenä päivänä, jos ei halua jonottaa tuntia laitteisiin tai kiemurrella ihmismeressä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan mulla oli kuitenkin oikein onnistunut ja mukava päivä!

Ajattelin, että olisi mukava pitkästä aikaa raottaa mun maailmaa puhelinkuvien kautta, sillä niitä on kertynyt nyt yllättävän hyvin! Näitä on myös mukava tehdä aina välillä.
Ajelin tänään autolla kotiin kaverini luota ja samalla mietin kuinka tyytyväinen olen elämääni tällä hetkellä ja kuinka kiitollinen oon kaikesta. Mulla on mukava työ ja työkaverit, ihan huiput ystävät ja perhe sekä olen saanut tehdä paljon asioita, joita ei olisi tullut tehtyä jos nyt opiskelisin. Välivuosi tarkoittaa mulle selvästi ihmisenä kasvamista ja vain hetkessä elämistä! Ikuistin tämän asun myös kännykkääni. Selvästi yks lemppariasuista, haha // Viikko Prahan-reissuun, can't wait!! // Ostin vihdoin ja viimein Ray-Banit, näistä vielä lisää myöhemmin // Meidän tehopakkaus Peppi Viini- ja pizzailta ystävien kesken // Olin kerrankin kohtuullinen ja ostin irttareita vain reilu 250 grammaa // Toinen uusi tulokas, nimeltään Simo! (En ikinä olisi osannut kuvitella Simoa kissan nimeksi, mutta se oikeastaan sopii, sillä toisen kissamme nimi isällä on Simba)// Tupareiden viettoa Tampereella

Heinäkuun ensimmäinen päivä. Kirjaudun opintopolkuun monen muun tavoin. Monet saattoivat olla jännittyneitä odotellessaan tuloksia, mutta minulle oli jo aika selvää mitä seuraava vuosi tuo tullessaan. Se ei tuonut opiskelupaikkaa. Vaikka tiesin sen ihan alusta asti, olihan se tavallaan outoa, kun se oli mustaa valkoisella. Päätin jo ylppäreiden jälkeen, että olisi ihan hyvä pitää välivuosi kaiken tämän opiskelun jälkeen.
No, mitä aion tehdä tämän vuoden ajan? Sitä en vielä itse tarkkaan tiedä, mutta haluan, että vuodesta tulee erilainen, ja sitä se varmasti tulee olemaan. Vuoden aikana tulen toivottavasti tekemään töitä ja toivon, että pääsen myös matkustelemaan. Haluan viettää myös paljon aikaa ystävieni kanssa, sillä useat ystävistäni jäävät vielä kotikaupunkiini.
Kun mietin välivuotta, minulla tulee olemaan enemmän aikaa ja vapautta tehdä juuri sitä, mitä itse haluan. Keskittyä bloggaamiseen ja asioihin, joista pidän. Välivuodesta ei tule olemaan minulle haittaa, vaan päinvastoin! Käytän sen hyödyksi ja olen askeleen valmiimpi ensi vuoden pääsykokeisiin.